Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Kairo: Maatietoa: Egypti

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kairo

3 Abu El-Feda Street,13th floor
11211 Zamalek, Cairo, Egypt
Puh. +20 2 2736 3722
Fax. +20 2 2737 1376
S-posti sanomat.kai@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Egypti

Suhteet

Suhteiden historiaa

 

Suomi tunnusti Egyptin 8. huhtikuuta 1922 ja vielä samana vuonna järjestyi kunniakonsuliedustus Aleksandriaan. Vuonna 1930 maat allekirjoittivat väliaikaisen kauppasopimuksen.

 

Vuonna 1939 Aleksandriaan nimitettiin lähetetty pääkonsuli Ernst Sohlberg. Toinen maailmansota muutti maailmanpoliittisen tilanteen ja 5. tammikuuta 1942 Egypti katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen. Sodan aikana Suomen etuja Egyptissä valvoi Ruotsin lähetystö.

 

Sodan jälkeen diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 15. helmikuuta 1947. Vuonna 1956 Suomi osallistui keskeisesti Suezin kriisin jälkiselvittelyyn lähettämällä alueelle rauhanturvaajia.

 

Suomen ja Egyptin suhteet nousivat uudelle tasolle vuonna 1959, kun vuotta aiemmin Kairoon perustettu kaupallisen osaston nimeä kantanut lähetystön kanslia korotettiin 1. heinäkuuta 1959 suurlähetystöksi. Suomen ensimmäiseksi paikan päälle Kairoon nimitetyksi suurlähettilääksi tuli Atle Asanti. Hän jätti valtuuskirjeensä 1. lokakuuta 1959.

 

Suomea edustaa Kairossa 1.2.2017 lähtien suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise. Suomen suhteet Egyptiin ovat hyvät ja toimivat. Suomelle Egypti on merkittävä väestöllisen ja maantieteellisen mittakaavansa sekä sijaintinsa johdosta. Kaupalliset suhteet ovat Egyptin viime vuosien poliittisesta epävakaudesta huolimatta pysyneet korkealla tasolla. Suomi osallistuu Kairossa EU:n ulkosuhdehallinnon ja jäsenmaiden yhteiseen toimintaan.

 

Kehitysyhteistyö

 

Egyptistä kehittyi alemman keskitulon maa 1990-luvun taloudellisen kasvun johdosta. Tämän vuoksi Suomi teki vuonna 2001 päätöksen vetäytyä vuoteen 2007 mennessä lahja-apumuotoisesta

kehitysyhteistyöstä ja ryhtyä toteuttamaan monimuotoisempaa kumppanuutta.

 

Siirtymävaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Kahdenväliset projektit vietiin päätökseen egyptiläisiä tyydyttävällä tavalla. Kahdessa projektissa syntyi luonteva jatkumo suomalaisten ja egyptiläisten instituutioiden välisenä yhteistyönä.

 

Egyptin yhteiskunnassa on suuria puutteita demokratiassa, hyvässä hallinnossa, oikeusvaltion

toiminnassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Kasvavat sosiaaliset erot ja kahden prosentin

väestönkasvu vaikeuttavat köyhyyden vähentämistä.

 

Tyytymättömyys johti kansannousuun keväällä 2011. Aluksi vallankumouksen myötä monien kansalaisjärjestöjen toiminta helpottui huomattavasti valtion kontrollin vähennyttyä myös poliittisesti herkillä alueilla. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime aikoina huonompaan suuntaan esimerkiksi sananvapauden osalta. Mediakampanjointi kansalaisjärjestöjä vastaan on kasvanut, järjestöjä vastaan on nostettu syytteitä ja niiden toimistoissa on suoritettu ratsioita. Järjestöjen toimintaa rajoittaa myös epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne.

 

Tavoitteet:

 

  • Jo käytössä olevia kehitysyhteistyöinstrumentteja pyritään markkinoimaan sekä käyttämään entistä tehokkaammin ja fokusoidummin.
  • Korkotukiluottoja koskeva aiepöytäkirja allekirjoitettiin vuonna 2006 ja sitä jatkettiin vuonna 2009 sekä edelleen vuonna 2011 kolmella vuodella.
  • Kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttien soveltamisen yksi päämäärä on samalla avata suomalaisen osaamisen vientiä Egyptiin.
  • Ympäristösektori, terveys ja hyvinvointi, joihin useat aiemmat hankkeet keskittyivät, ovat edelleen tulevaisuuden yhteistyön tavoitteina.
  • Kansalaisyhteiskunnan toimintaa tuetaan PYM-instrumentin kautta entistä voimakkaammin ja keskitetymmin.

 

Uudet instrumentit

 

Kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttien ongelma vallankumouksen jälkeisessä Egyptissä on se, että niiden markkinointi tämän hetkisessä ilmapiirissä on vaikeaa.

 

Instituutioiden välinen kehitysyhteistyö (IKI)

Suomella on käynnissä instituutioiden välisiä yhteistyöhankkeita (IKI) Egyptissä.

 

Institutionaalisen kapasiteetin kehittäminen 1325-päätöslauselman ja naisten oikeuksien edistämiseksi 2012–2015

Cairo Regional Center for Training on Conflict Resolution and Peacekeeping in Africa (CCCPA) ja Crisis Management Center Finland (CMC) aloittavat kapasiteetin vahvistamisen kriisinhallinnan alalla. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa rauhanturvaoperaatioihin osallistuvien rauhanturvaajien, poliisien ja siviilien tasa-arvotietämystä sekä edistää YK:n turvallisuusneuvoston 1325-päätöslauselman toimeenpanoa. Hanke on institutionaalisen kapasiteetin kehittämishanke (IKI), jossa ovat toimijoina Suomen sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus Crisis Management Center (CMC) Finland ja Egyptin ulkoministeriön yhteydessä toimiva CCCPA (Cairo Regional Center for Training on Conflict Resolution and Peacekeeping in Africa), joka kouluttaa rauhanturvaoperaatioihin osallistuvia sekä egyptiläisiä että muiden maiden rauhanturvaajia, poliiseja ja siviilejä. CCCPA on tähän mennessä turvautunut ulkopuolisiin asiantuntijoihin tasa-arvokoulutuksen läpiviemiseksi, ja se on vuodesta 2010 tehnyt yhteistyötä Suomen kriisinhallintakeskuksen kanssa. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 794 423 euroa.

 

Egyptin Agricultural Research Centerin ja Suomen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) IKI-hanke kuivien ja suolapitoisten alueiden viljelystuotannon kehittämiseksi. (Enhancing development of water use efficient crops and production methods to dry and saline conditions in Sinai). Suomen tuki on 566 591 euroa vuosille 2013–2015.

 

Egypt-Japan University for Science and Technologyn (E-JUST) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskuksen (VTT)  hanke vihreän teknologian käytön tehostamiseksi ja tietotaidon lisäämiseksi ekologisessa kaupunkisuunnittelussa. Suomen tuki 499 996 euroa vuosille 2013–2015.

                                                 

Institutionaalisen kapasiteetin kehittäminen mielenterveyssektorilla 2010–2013

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) tekee yhteistyötä the Mental Health Secretariat of Egyptin (MHS) kanssa mielenterveyspalvelujen laadun parantamiseksi Egyptissä. Hankkeen tavoitteena on parantaa mielenterveyspotilaiden kuntoutuspalveluiden sekä oikeuspsykiatrian parissa työskentelevän hoitohenkilökunnan ammattitaitoa, näin ollen vaikuttaen välillisesti myös mielenterveyspotilaiden terveyteen ja elämänlaatuun. Hanke perustuu aikaisempaan vuosina 2002–2007 Suomen tukemaan mielenterveyshankkeeseen Egyptissä, jonka tuloksena kehitettiin strateginen toimintasuunnitelma "the National Mental Health Strategic Action Plan" ja selvitettiin mielenterveyspalvelujen kehittämistarpeita. Hankkeen kokonaisbudjetti 500 000 euroa.

 

Institutionaalisen kapasiteetin kehittäminen kulttuuriperinnön suojelemiseksi 2010–2013

Suomen Ympäristökeskus (SYKE) tekee yhteistyötä Egyptin Supreme Council of Antiquitiesin (SCA) kanssa Egyptin kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Hankkeen tavoitteena on parantaa SCA:n kapasiteettia käyttää, ylläpitää ja huoltaa Egyptian Antiquities Information System (EAIS) -järjestelmää, joka sisältää arvokasta maantieteellistä tietoa Egyptin muinaisista muistoesineistä ja kohteista. Järjestelmässä on tällä hetkellä tietoa monumenteista 20 kuvernoraatin alueelta Egyptin yhteensä 27 kuvernoraatista. Hankkeella täydennetään tiedot järjestelmään ja parannetaan tiedon hallintaa ja sen jakamista muille sidosryhmille. Hanke perustuu Suomen vuosina 2000–2007 tukemaan kahdenväliseen EAIS -hankkeeseen, jonka aikana itse järjestelmä luotiin (0,5 miljoonaa euroa).

 

Korkotukiluotot

Korkotukiluottoja koskeva aiesopimuspöytäkirja allekirjoitettiin Egyptin ja Suomen välillä vuonna 2006, ja sitä jatkettiin loppuvuodesta 2009 sekä 2011 aina vuoden 2014 loppuun. Egyptissä on suunnitteilla kaksi korkotukihanketta, joista toinen on edennyt valmisteluissa pidemmälle. Pyrkimyksenä on kehittää suurten järvien kunnossapitoa tuomalla ruoppauskoneistoa sekä kehittämällä samalla paikallista kapasiteettia järvien kunnossapidossa. Korkotukiluottoja koskeva prosessi on osoittautunut Egyptin viranomaisten kanssa hyvin pitkäksi ja monitahoiseksi. Hallinnolliset prosessit etenevät hitaasti Egyptissä.

 

Alueellinen yhteistyö

Alueellisia Suomen tukemia hankkeita, joissa Egypti mukana:

 

Suomi tukee ILO:n Kairon toimiston kautta hankkeen naisten työelämäoikeuksien ja -olojen kohentamiseksi Tunisiassa ja Egyptissä, hanke on kolmivuotinen ja noin 2,5 miljoonaa euroa; toiminta käynnistynyt 2012. Molempiin maihin palkataan oma projektijohtaja, jotka ohjaavat kansallisia toimia ja kannustavat alueelliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen. Tavoitteena on molemmissa maissa parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja parantaa työmarkkinainstituutioiden kykyä auttaa naisia. Tavoitteena on myös lisätä kauttaaltaan tietoisuutta naisten oikeuksista ja vauhdittaa toimeenpanoa sekäauttaa naisia osallistumaan työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoon. Hyödynsaajia ovat niin valtiolliset kuin kunnalliset elimet sekä liike-elämäpalveluiden tarjoajat, työnantaja- ja tekijäorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, yliopistot ja oppilaitokset.

 

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD on laajentanut toimialuettaan itäiselle ja eteläiselle Välimerelle, ensi vaiheessa toiminta kohdistuu Tunisiaan, Marokkoon, Egyptiin ja Jordaniaan. Ensi vaiheessa tuki annetaan teknisenä apuna yritystoiminnan kehittämiseen. EBRD:n tavoitteena on tukea paikallisten rahoituslaitosten kasvua ja kehittää niiden kapasiteettia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten lainoittamisessa. Suomi painottaa rahastoyhteistyössä pankin tuen suuntaamista erityisesti naisten taloudellisten mahdollisuuksien kasvattamiseen. Suomen tuki on 3,5 miljoonaa euroa vuosina 2012–2014.

 

Suomi tukee UNWomenin arabimaiden naisten poliittisen voimaannuttamisen hanketta, jossa tuetaan naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden edistämiseen, naisehdokkaiden ja -parlamentaarikkojen kapasiteetin kehittämistä ja hallintorakenteiden tasa-arvoistamista Jemenissä, Irakissa ja Marokossa. Lisäksi tuetaan syyrialaisia pakolaisia naapurimaissa (mm. Egyptissä) kapasiteetin kehittämistoimilla naisten oikeuksien vahvistamiseksi ja perustetaan Jordaniassa olevalle pakolaisleirille naistukiverkosto sekä suojapalvelu väkivaltaa ja syrjintää kokeville naisille. Suomen tuki on 2 miljoonaa euroa vuosina 2012–2014.

 

Suomi osallistuu Maailmanpankin uuteen MENA-rahastoon, jonka tavoitteena on toimia katalyyttisena tukena transitiota läpikäyville maille. Rahaston toiminta keskittyy edistämään hyvää hallintoa, sosiaalista ja taloudellista inkluusiota, yksityissektorin työpaikkojen lisäämistä ja tasapuolista ja kestävää kehitystä. MENA-rahasto on ensimmäisen vuoden aikana tukenut hankkeita valtion taloushallinnon läpinäkyvyyden parantamiseksi Marokossa ja Tunisiassa, alueen innovaatiorahaston toiminnan kehittämiseksi, sosiaalisen turvaverkon ja aktiivisen työmarkkinaohjelman kehittämiseen, Jemenin desentralisaation ja paikallishallinnon kehittämiseen sekä naisten osallistamisen edistämiseen Jemenissä kansalliseen dialogiin ja Marokossa kansalliseen inhimillisen kehityksen aloitteeseen. Egypti tällä mukana alueellisissa hankkeissa. Suomen osuus rahastossa on 800 000 euroa.

 

Keväällä 2013 on alkanut Suomen rahoittama ja UNESCOn toteuttama kolmevuotinen ilmaisuvapaushanke Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän transitiota läpikäyvissä maissa (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Syyria, Jemen). Hankkeen tavoite on edistää mediaa koskevaa muutosprosessia tukemalla maiden lainsäädännön ja toimintaympäristön muokkaamista kansainvälisten ilmaisunvapautta koskevien säännösten mukaisiksi. Tavoitteena on taata median edustajille turvallisempi työympäristö ja kehittää mediatyöntekijöiden ICT-taitoja. Naisten ja nuorten oikeuksien toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomioita, samoin kuin muiden helposti syrjäytyvien väestönosien tilanteeseen. Tässä hankkeessa aktiviteetteja kohdistetaan myös syyrialaisten maanpakolaisten tilanteeseen ja tiedonsaantioikeuksien edistämiseen leireillä Libanonissa ja Jordaniassa. Suomen tuki 2,34 miljoonaa euroa vuosina 2013–2015.

 

Suomi on antanut EU:n Neighborhood Investment Facility NIFiin vuosille 2011–2013 1 miljoona euroa eteläiselle naapurustolle korvamerkittynä. NIFin tavoitteena on lisätä investointeja EU:n itäiselle ja eteläiselle naapurustolle. NIF keskittyy energia-, ympäristö- ja kuljetussektoreille sekä yksityissektorin tukemiseen. NIF tukee Euroopan naapuruuspolitiikalle asetettuja tavoitteita. Uudistetun ENP:n neljä pääperiaatetta ovat demokratia- ja kansalaisyhteiskunta tuen lisääminen, talouden tukeminen, alueellisten dimensioiden vahvistaminen (sekä etelä että itä) sekä resurssien vahvistaminen.

 

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM:n hanketta siirtolaisten ja pakolaisten, erityisesti lasten ja naisten, terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi Egyptissä ja Jemenissä Suomi tukee yhteensä 1,5 miljoonaa eurolla vuosina 2011–2014. Avunsaajat ovat pääosin pakolaisia, jotka ovat jääneet pysyvämmin Egyptiin ja Jemeniin ja ovat hajallaan ympäri maata kaupungeissa tai diasporayhteisöissä. Avustusta on saatu myös pidätyskeskuksiin (mm. Siinailla), joihin aiemmin ei ole ollut pääsyä. Vapaaehtoiskoulutusohjelman kautta on koulutettu lisää toimijoita eritrealaisten, sudanilaisten ja somalialaisten parissa antamaan pakolaisille terveysvalistusta ja tunnistamaan lisäapua tarvitsemat henkilöt. Ihmiskaupan uhreja avustetaan sitä varten perustetussa keskuksessa Kairossa. Hankkeessa kasvatetaan myös siirtolaiskysymysten ja siirtolaisia työssään kohtaavia viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja muita relevantteja tahoja tunnistamaan ihmiskaupan uhrit sekä siirtolaisten erityistarpeita paremmin.

 

Baselin sopimuksen toimeenpanemiseksi ongelmajätteiden määrän ja vaarallisuuden vähentämiseksi arabimaissa on alueellisen BCRC-Egyptin hallinnoima hanke ja Suomen tuki on ODA-kelpoisille arabimaille 1,2 miljoonaa euroa 2012–2014. Baselin sopimus (the Basel Convention on the Control of Transboundary Movements of Hazardous Wastes and their Disposal) on kansainvälinen ongelma- ja muita jätteitä koskeva ympäristösopimus, joka astui voimaan vuonna 1992. Sopimuksen tavoitteena on suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä pyrkimällä minimoimaan ongelmajätteiden määrää ja vaarallisuutta. Päämääränä on lisäksi vähentää ongelmajätteiden kaukokuljetuksia ja tukea jätteiden käsittelyä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.

 

Suomen tuki Anna Lind -säätiön toiminnalle on 700 000 euroa. Suomi on tukenut Anna Lind -säätiötä sen perustamisesta asti ja Suomi antoi lisärahoitusta kansalaisjärjestöjen osallistumisen tukemiseksi Anna Lindh -säätiön foorumille, joka pidettiin Marseilles’ssa huhtikuussa 2013. Anna Lindh -säätiön toiminnan painopiste on tukea kansalaisjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta alueella sekä EU-maiden kanssa.

 

Suomalaiset kansalaisjärjestöt

 

Egyptissä on UM:n tuella toiminut jo kymmenisen vuotta yksi suomalainen kansalaisjärjestö, Fida

International. Yhdessä paikallisen kumppaninsa kanssa El Minyan kuvernoraatissa se tukee

kyläkehitysohjelmaa.

 

Paikallisen yhteistyön määräraha

 

Paikallisen yhteistyön määrärahoilla (PYM) tuetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen ja muiden

kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä Egyptissä ja Sudanissa. Egyptissä tuetaan projekteja pääasiassa tasa-arvon, yhteisökehityksen sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon aloilla. Määrärahan suuruus on tänä vuonna 450 000 euroa. Toimintaa on pyritty lisäämään ja keskittämään vallankumouksen jälkeen.

 

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Egyptin välinen kauppa

 

Egypti on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita Afrikan ja Lähi-idän alueella. Suomen kauppa Egyptiin on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Vuonna 2012 Suomen vienti Egyptiin oli ennätyksellisen suurta maiden välillä, yli 341 miljoonaa euroa. 

 

Vuonna 2011 alkanut poliittinen epävakaus on heijastunut myös kauppatilastoihin viennin vaihdellessa lähes 100 MEUR vuosien 2010–2013 välillä. Vuonna 2013 Suomen vienti Egyptiin oli 250 MEUR. Egyptin tuonti Suomeen on pysynyt alle 30 miljoonassa eurossa.

 

Suomesta viedään Egyptiin perinteisesti eniten raaka-aineita (erityisesti metsäteollisuuden tuotteita) ja koneita. Egyptistä Suomeen tuodaan elintarvikkeita (pääasiallisesti kasviksia ja hedelmiä) ja valmistettuja tavaroita (tekstiili- ja metallituotteita).

 

Potentiaalia kaupan kasvattamiseen on edelleen. Matkailu Suomesta Egyptiin on perinteisesti tasoittanut kauppatilastojen ylijäämäistä tilannetta. Kesän 2013 jälkeen matkailu on vähentynyt merkittävästi.

Sopimukset

Vierailut

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Egyptissä virkamiesvaltuuskunnan kanssa vuonna 2004. Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Egyptissä vuonna 2004 sekä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikaan vuonna 2006. Samana vuonna Egyptissä vieraili myös ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, joka edusti Suomea EuroMed-ympäristöministerikokouksessa.

 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa Egyptissä 24.–27. helmikuuta 2008. Useiden kahdenvälisten ministeritapaamisten lisäksi Väyrynen mm. osallistui bisnesseminaariin, avasi Kairon ICT-messujen Suomi-paviljongin ja edusti Suomea EuroMed-tietoyhteiskuntaministerikokouksessa.

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Arajärvi vierailivat Egyptissä 19.–21. lokakuuta 2009. Valtuuskuntaan kuului myös ulkoministeri Alexander Stubb.

Muuta

Egyptiä koskevissa tilasto- ja muissa tiedoissa esiintyy eroja lähteistä riippuen.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Egypti sijaitsee Afrikan mantereen koilliskulmassa. Se rajoittuu pohjoisessa Välimereen, idässä Israeliin ja Punaiseen mereen, etelässä Sudaniin ja lännessä Libyaan. Maan pinta-ala on 1 001 450 km², josta vain noin neljä prosenttia voidaan käyttää asutukseen ja viljelyyn, sillä valtaosa maasta on autiomaata. Egyptin pohjoisosaa kutsutaan Ala-Egyptiksi ja eteläosaa Ylä-Egyptiksi.

 

Niilin suistoalue eli delta on Egyptin tärkeintä maanviljelysaluetta. Delta sijaitsee Välimeren rannikon ja Kairon välissä siten, että Välimereen rajoittuva sivusta on noin 220 kilometriä. Niilin laaksoalue, joka ulottuu Sudanin rajalta Kairoon, on myös tärkeää maanviljelysaluetta. Laakso on noin 880 kilometriä pitkä ja leveimmiltä kohdiltaan noin 50 kilometriä. 

Hankinnat

Kauppojen aukioloajat vaihtelevat, mutta ne ovat yleensä auki aamuyhdeksästä eteenpäin. Talvisin kaupat sulkeutuvat aikaisemmin illalla ja kesällä ovat auki yömyöhään. Työviikko on sunnuntaista torstaihin, joten liikkeet saattavat olla suljettuina perjantain ja lauantain. Eräät kristityt pitävät kuitenkin sunnuntaita pyhäpäivänään ja heidän liikkeensä ovat silloin yleensä kiinni.

Elintarvikkeet

Välttämättömiä elintarvikkeita saa paikallisista kaupoista yleensä vaikeuksitta. Tuoretta lihaa saa kaupoista ja kadulta päivittäin. Uusien supermarkettien tuotevalikoima on hyvä, mutta toisinaan erikoistuotteiden saannissa esiintyy ongelmia. Saatavilla olevat tuontielintarvikkeet ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin Suomessa.

Lääkkeet

Apteekkeja on runsaasti  ja niiden aukioloajat ovat pitkiä. Useita lääkkeitä, kuten antibiootteja, saa reseptivapaasti.

Kirjat ja lehdet

Englannin-, ranskan- ja saksankielisiä lehtiä on saatavilla kohtalaisen hyvin, tosin niiden hinnat ovat korkeat. Kirjakaupoissa on saatavilla ulkomaalaisia kirjoja. Kairon amerikkalaisesta yliopistosta, British Councilista tai British Schoolista voi lainata kirjoja. Suomen suurlähetystössä on pieni kirjakokoelma, joka sisältää lähinnä suomenkielisiä mutta myös joitakin ruotsinkielisiä romaaneja. Kirjoja voi lainata lähetystöstä sen aukioloaikoina.

 

Kairon esikaupunkialueilla on joitakin suurempia hypermarketteja ja ostoskeskuksia, muun muassa Carrefour, City Stars ja Hyper One, joista löytyy myös kansainvälisiä ketjuja. Silmälaseja on saatavilla normaalisti, samoin piilolinssejä ja piilolinssitarvikkeita saa silmälääkäriltä.

Ilmasto

Egypti kuuluu subtrooppiseen alueeseen, jossa on lämmin ja kuiva ilmasto. Suurimmassa osassa maata ei sada juuri koskaan. Deltan pohjoisosassa, lähinnä aivan Välimeren rannikolla, sataa hieman useammin erityisesti joulu–maaliskuun aikana. Kairossa sadepäiviä on 6–10 vuodessa. Silloinkin sataa vain kuuroittain. Maalis-toukokuussa on hiekkamyrskyjä, jotka saattavat kestää jopa muutaman päivän ajan. Pöly on hyvin hienojakoista ja tunkeutuu käytännössä joka paikkaan.

 

Yö- ja päivälämpötilat vaihtelevat huomattavasti ympäri vuoden. Kesällä, eli kesä–lokakuussa päivälämpötilat ovat jatkuvasti yli +30 asteen. Yölämpötilat ovat +15 ja +25 asteen välillä. Talvella eli joulu–maaliskuussa päivälämpötilat saattavat nousta yli +20 asteen, mutta yölämpötilat jäävät poikkeuksetta alle +10 asteen.

 

Kesäisin ilmastointilaite on välttämätön niin autossa, kotona kuin työpaikallakin. Talvella erilliset lämmityslaitteet ovat tarpeen, koska rakennuksissa ei ole keskuslämmitystä tai eristeitä.

Joukkoliikenne

Kairossa on metro, joka on toiminnassa klo 5.30–00.00 talvisin ja klo 5.30–01.00 kesäisin. Se on suhteellisen siisti ja ensimmäinen vaunu on varattu ainoastaan naismatkustajille. Ruuhka-aikoina metro on hyvin täysi.

 

Julkiset bussit ja minibussit ovat yleensä täpötäysiä ja siksi hieman hankalia käyttää. Ulkomaalaiset käyttävät usein takseja, sillä niiden saanti on helppoa ja käyttö edullista.

 

Kairosta on rautatieyhteys Aleksandriaan, Luxoriin, Assuaniin ja Suezin kanavan varrella sijaitseviin kaupunkeihin. Matkustajajunien ensimmäinen luokka vastaa jokseenkin suomalaisten junien toista luokkaa. Matkaliput ovat edullisia ja makuuvaunutkin kohtuullisia.

 

Egyptin sisäinen lentoliikenne kattaa tärkeimmät kaupungit ja turistikohteet. Niilin risteilyyn mahdollisuudet ovat hyvät Luxorin ja Assuanin välillä. Myös Nasserjärvellä voi risteillä.

Juomarahat

Juomarahojen (baksheesh) antaminen on normaali käytäntö Egyptissä, minkä vuoksi on hyvä varata piastereita ja yhden punnan seteleitä mukaan. Tippiä annetaan miltei kaikista palveluista muun muassa ovimiehille ja taksikuskeille. Hotelleissa ja ravintoloissa laskuun lisätään yleensä 10–12 prosentin palvelumaksu, mutta tämän lisäksi on tapana jättää ylimääräistä juomarahaa.

Kansalliset vapaapäivät

Juhlapäivät 2017

  • 1. tammikuuta: uusi vuosi
  • 7. tammikuuta: koptien joulupäivä
  • 25. tammikuuta: vallankumouksen vuosipäivä
  • 16. huhtikuuta: koptien pääsiäispäivä
  • 17. huhtikuuta: Sham el Nessim (kevään juhla) 
  • 25. huhtikuuta: Siinain vapautuspäivä
  • 1. toukokuuta:  työläisten päivä
  • 25.–27. kesäkuuta * Eid el Fitr (pieni juhla, paaston päättyminen)
  • 23. heinäkuuta:  vallankumouksen vuosipäivä
  • 1.–4. syyskuuta: * Eid el Adha (suuri juhla, uhrijuhla)
  • 21. syyskuuta:  Hijri New Year  (egyptiläinen uusi vuosi) 
  • 6. lokakuuta: voiton päivä
  • 30. marraskuuta: profeetan syntymäpäivä
     
    *=muuttuu vuosittain

Kodinhoitoapu

Egyptissä on saatavilla kotiapua helposti, mutta ongelmana on kielitaidon puute. Myös ulkomaista työvoimaa on tarjolla, esimerkiksi Filippiineiltä, mutta filippiiniläisten palkkavaatimukset ovat korkeammat kuin paikallisilla.

Koulut ja opiskelu

Kairossa on useita kansainvälisiä kouluja, muun muassa amerikkalainen, brittiläinen, ranskalainen ja saksalainen, jotka noudattavat omia opetusjärjestelmiään ja joissa opetuksen taso on yleisesti ottaen hyvä.

 

Koulukustannukset vaihtelevat ja ovat osassa kouluja hyvinkin korkeat. Koulut huolehtivat yleensä kuljetuksista koulubusseilla. Edellytyksenä kansainväliseen kouluun pääsyyn on kielitestien läpäisy, mutta joissain kouluissa on tarjolla intensiiviopetusta kieltä vielä hallitsemattomille.

 

Kieliopintoja voi harjoittaa monien eri maiden kieli- ja kulttuurikeskuksissa kohtuullisin kustannuksin. Yksityistuntien ottaminen on myös mahdollista ja suhteellisen edullista.

Liikennekäyttäytyminen

Suhteellisen hyväkuntoinen tieverkosto ulottuu kaikkiin tärkeimpiin kaupunkeihin ja turistikohteisiin. Ajamista on kuitenkin syytä välttää pimeällä, koska tien pinnassa saattaa olla yllättäviä kuoppia tai tielle on voitu jättää esimerkiksi rikki mennyt ajoneuvo ilman pysäköintivaloja. Valoitta ajaminen on yleistä maanteilläkin. Huoltoasemia on, mutta pitkillä taipaleilla tankkaukset on syytä suunnitella etukäteen. Korkeaoktaanista bensiiniä ja dieselpolttoainetta ei ole saatavilla kaikilta huoltoasemilta.

 

Ulkomaalaiset eivät saa liikkua tietyissä osissa maata ollenkaan tai ilman etukäteislupaa. Rajoituksia on sotilaallisista tai turvallisuussyistä. Tämä koskee erityisesti Libyan ja Sudanin vastaisia rajaseutuja. Siinain niemimaalla monin paikoin ulkomaalaiset eivät saa poistua pääteiltä muun muassa maamiinavaaran takia. Myös luoteisrannikolla Aleksandriasta Libyan rajalle arvioidaan olevan vielä 16 miljoonaa jalkaväkimiinaa toisen maailmansodan ajalta. Autiomaassa pidempiä matkoja tehtäessä tulee mukana olla paikallinen opas, tai matkasta tulee ilmoittaa etukäteen paikallisille viranomaisille.

Majoitus

Egyptistä on helppo löytää majoituspaikkoja aina viiden tähden luksushotelleista hyvinkin edullisiin matkustajakoteihin. Eräät majoituspaikat eivät hyväksy naimattomia, eri sukupuolta olevia henkilöitä samaan huoneeseen. Tämä koskee pääsääntöisesti egyptiläisiä, mutta myös länsimaalaisilta saatetaan kysyä avioliittotodistusta.

Mitat ja painot

Egyptissä on käytössä metrijärjestelmä. Joitakin paikallisia mittayksiköitä käytetään edelleen, esimerkiksi feddan. 1 feddan on 0,42 hehtaaria.

Pankit

Lähes kaikki laskut maksetaan käteisellä, koska yleensä vain suurimmilla yrityksillä on pankkitilit.

 

Egyptissä toimii useita paikallisia ja kansainvälisiä pankkeja, jotka ovat avoinna sunnuntaista torstaihin ja kiinni useimpina juhlapäivinä. Aukioloajat vaihtelevat. Rahanvaihto onnistuu kuitenkin helposti suurimmissa hotelleissa ja rahanvaihtopisteissä. Rahaa on mahdollista nostaa myös pankkiautomaateista luottokortilla.

Posti

Postin kulku Egyptistä Suomeen on hidasta ja epäluotettavaa. Pikakirjekin on parhaimmillaan perillä noin viikon kuluttua.

 

Maapostissa lähetetty paketti saattaa olla perillä vasta kuukausien päästä. Lentoposti Suomesta Egyptiin tulee perille yleensä muutamassa päivässä. Egyptissä toimii kansainvälisiä kuriiripalveluita, joiden kautta pakettien lähettäminen käy luotettavammin ja nopeammin.

Puhelimet

Egyptin maakoodi on 20. Puhelinyhteydet ovat entisestään parantuneet. GSM-verkkoa on laajennettu ja se toimii nyt hyvin. Suurimmilla suomalaisilla liittymäntarjoajilla on sopimukset egyptiläisten yritysten kanssa, joten matkapuhelut kuuluvat kaikkialla autiomaata lukuun ottamatta.

 

Telefaksiyhteydet toimivat yleensä kohtuullisesti.

 

Useita internetyhteyksiä tarjoavia yrityksiä löytyy ja yhteydet toimivat kohtuullisesti. Kaupungista löytyy useampia kahviloita, joissa on ilmainen langaton verkkoyhteys.

Pukeutuminen

Kesäkuukausina on erittäin lämmintä, päivälämpötilat jatkuvasti yli +30 astetta, ja ilma on yleensä kuivaa. Tämän vuoksi kannattaa suosia ohuita ja ilmavia puuvilla- tai pellavavaatteita. Keväällä ja syksyllä sää muistuttaa Suomen kesää. Illat ja yöt ovat kuitenkin viileitä, minkä vuoksi takin/villapuseron käyttö on paikallaan. Talvella etenkin yöllä voi olla viileää. Puuttuvan keskuslämmityksen vuoksi talvella, joulu-maaliskuussa, myös sisätiloissa tarvitaan lämpimiä vaatteita, jolloin yölämpötilat jäävät alle +10 asteen.

Ravinto

Ruokakulttuuri

Egyptiläinen ruokakulttuuri on osa arabialaista ruokakulttuuria. Sen ominaispiirteitä ovat erilaiset ja runsaat ruokalajit, jotka grillataan, keitetään tai paistetaan rasvassa. Egyptissä suositaan myös salaatteja ja keittoja. Vieraiden oletetaan nauttivan kaikkia tarjolla olevia ruokalajeja. Isännät saattavat jopa paheksua, jos jokin ruokalaji ei kelpaa.

 

Aterioiden yhteydessä ei tarjota kovinkaan usein alkoholipitoisia juomia, koska islam kieltää alkoholin nauttimisen. Tästä huolimatta Egyptissä tuotetaan viinejä ja olutta. Turkkilaisen kahvin ja teen nauttiminen on osa arkirutiinia. Kahvia ja teetä juodaan useita kertoja päivässä.

 

Egyptiläiselle keittiölle ominaisia ruokalajeja ovat dolmat eli riisillä täytetyt viininlehdet, foul eli keitetyt pavut, temeija eli öljyssä paistetut papukakut, tahina eli seesaminsiemenistä ja öljystä valmistettu kastike, johon kastetaan leipää ja fetajuusto sipulin kera sekä halva jälkiruokana. Näitä tyypillisiä ruokalajeja syövät niin varakkaat kuin köyhät. Kanaa syödään paljon sen edullisuuden vuoksi.

 

Muita yleisiä ruokalajeja ovat kanavarras shish tawook, vartaalla kypsennetystä lampaanlihasta valmistettu shish kebab, sekä rasvassa keitetty liha, jonka kanssa nautitaan vihanneksia ja riisiä. Egyptissä saatava liha on yleensä joko lammasta, kanaa tai nautaa. Kalaruoat ovat yleisiä etenkin Välimeren rannikolla, mutta myös Kairosta löytyy hyviä kalaravintoloita.

 

Monet egyptiläiset ruokalajit sopivat hyvin myös länsimaiseen makuun. Mausteiden käyttö ei ole kovin runsasta. Valkosipuli on yleinen kaikkien ruokien mauste. Päivän pääateria on runsas lounas, joka nautitaan klo 16–18 välisenä aikana.

Ravintolat ja kahvilat

Kairossa on paljon ravintoloita, joissa saa niin paikallista kuin länsimaistakin ruokaa. Esimerkiksi kiinalaisia ja japanilaisia ravintoloita on useita. Pöytävarauksen tekeminen - ehkä viikonloppua lukuun ottamatta - ei ole välttämätöntä. Hyviin ravintoloihin saa yleensä viedä oman viinipullon kohtuullista korkkausmaksua vastaan.

Rekisteröity parisuhde

Homoseksuaaleja on pidätetty Egyptissä rikosnimikkeeseen irstauden harjoittaminen (habitual practice of debauchery) vedoten. Yleisesti ottaen homoseksuaalisuus on kuitenkin käytännössä siedettyä ainakin ulkomaalaisten osalta.

Sähkövirta

Verkkojännite on useimmilla alueilla 220V/50Hz, mutta joissain paikoissa maaseudulla saatetaan edelleen käyttää 130V/60Hz. Pistorasiat ovat kaksipinnisiä, eurooppalaisen standardin mukaisia. Egyptistä on toisinaan vaikeaa löytää sovittimia, eli pienemmän jännitteen vaativia laitteita kuljettavan on hyvä varata muuntaja/sovitin mukaan. Virtapiikit saattavat toisinaan vahingoittaa herkkiä sähkölaitteita.

Terveydenhuolto

Kairossa ilmansaasteet sekä hiekka ja pöly aiheuttavat herkistymistä hengitystietulehduksille. Myös päänsärkyä, väsymystä ja iho-oireita esiintyy normaalia enemmän. Erityisesti liikenteen aiheuttama jatkuva melu voi myös aiheuttaa oireita.

 

Vihannekset ja hedelmät kannattaa desinfioida huolellisesti välttyäkseen vatsataudeilta. Kesäaikana on syytä nauttia runsaasti pullotettua vettä nestehukan estämiseksi. Lintuinfluenssatapauksia on todettu siipikarjassa eri puolilla Egyptiä ja muutaman siipikarjan kanssa tekemisissä olleen henkilön on ilmoitettu sairastuneen ja menehtyneen H5N1-viruksen aiheuttamaan sairauteen. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota hyvään hygieniaan.

Terveydenhuolto

Egyptissä on suurissa kaupungeissa ja matkailukeskuksissa kansainvälistä tasoa olevia sairaaloita. Hoitomaksut ovat hyvin korkeat, joten matkavakuutuksen voimassaolo on erittäin tärkeä. 

Rokotukset

Kaikille suositeltava rokotesuoja:

 

  • kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT)
  • MPR
  • hepatiitti A

 

Riskinarvion perusteella harkittava rokotesuoja:

 

  • hepatiitti B
  • lavantauti
  • meningokokki

 

Malariaa on esiintynyt kesäkuusta lokakuuhun El Faiyumin alueella, mutta vuoden 1998 jälkeen ei ole raportoitu tapauksia. Tartuntavaara on hyvin vähäinen, joten malarian lääke-ehkäisyä ei tarvita. Lisätietoa lintuinfluenssasta ja rokotuksista on saatavilla Kansanterveyslaitoksen Matkailijan terveysoppaasta.

Turvallisuus

 

Valokuvaaminen

Sotilaskohteita ja useita julkisia rakennuksia ei saa kuvata. Henkilöiden kuvaamiseen tulee pyytää kuvattavilta lupa.

Valuutta

Yksi Egyptin punta (L.E. tai EGP) jakautuu 100 piasteriin. Kaikki pankit ja yksityiset rahanvaihtotoimistot vaihtavat yleisimpiä länsivaluuttoja. Käyttökelpoisimmat valuutat ovat euro ja Yhdysvaltojen dollari.

Vapaa-aika

Matkailumahdollisuudet ovat Egyptissä yleisesti ottaen hyvät. Kairosta pääsee muutamassa tunnissa autolla sekä Punaisen meren rannalle että Välimerelle. Tunnin lentomatkan päässä on useita rantalomakohteita, kuten Sharm El Sheikh ja Hurghada. Myös aavikkomatkat ovat suosittuja.

 

Kairossa lenkkeily ei ole liikenteestä johtuen juurikaan mahdollista, mutta esimerkiksi Zamalekissa on maksullinen puistoalue, jossa on mahdollista ulkoilla. Joissakin hotelleissa on kuntosaleja, tenniskenttiä ja uima-altaita, jotka ovat käytössä kerta-, kuukausi-, tai vuosimaksulla. Kairossa toimii myös kuntoklubeja, jotka tarjoavat ryhmäliikuntaa.

 

Kairossa on vilkas kulttuurielämä ja muun muassa oopperatalo, lukuisia taidegallerioita ja useita konserttisaleja.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Kairo

Päivitetty 25.4.2017

© Suomen suurlähetystö, Kairo | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot