Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmisoikeudet ovat kriisinhallinnan arkea - Suomen suurlähetystö, Kairo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kairo

3 Abu El-Feda Street,13th floor
11211 Zamalek, Cairo, Egypt
Puh. +20 2 2736 3722
Fax. +20 2 2737 1376
S-posti sanomat.kai@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.1.2011

Ihmisoikeudet ovat kriisinhallinnan arkea

Miten esitellä kriisinhallinnan ihmisoikeustyötä lyhyesti, kattavasti ja huomioiden eri toimijoiden erityistarpeet? Tätä pohti viitisenkymmentä ihmisoikeuksien ja kriisinhallinnan asiantuntijaa, kun ulkoministeriö esitteli Euroopan unionin kriisinhallintatyötä käsittelevän uunituoreen käsikirjan. Se tarjoaa käytännön työkaluja EU:n lipun alla työskenteleville poliiseille, tuomareille ja sotilaille.

CSDP HanbookViitisenkymmentä ihmisoikeuksien ja kriisinhallinnan asiantuntijaa eri ministeriöistä, Helsingissä toimivista suurlähetystöistä, kansalaisjärjestöistä ja kriisinhallinnan operaatioista oli läsnä, kun ulkoministeriö esitteli 14. joulukuuta yhdessä Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin kanssa tehdyn, Euroopan unionin kriisinhallintatyössä toimiville suunnatun uunituoreen käsikirjan: Human rights and Crisis management – A handbook for members of CSDP-missions.

Ihmisoikeudet ja aseelliset konfliktit ovat yhdistelmä, jotka herättävät mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Jotkut näkevät niiden haittaavan kansainvälisten joukkojen tehokasta toimintaa. Toiset näkevät juuri ihmisoikeuksien laiminlyönnin olevan kriisien pitkittymisten ja operaatioiden epäonnistumisen keskeinen syy.

Tutkija Nina Nordbergin kirjoittama käsikirja yrittää auttaa ihmisoikeuksien sekä sukupuolinäkökulman huomioimisessa EU:n kriisinhallintatyössä. Se pyrkii yhdistämään käytännöllisyyden keskeisiin ihmisoikeusperiaatteisiin, kuten professori Martti Koskenniemi tilaisuudessa totesi.

Periaatteet ja käytäntö yhteen

Arvosteluakin tilaisuudessa kuultiin. Kaikkia väestöryhmiä, esimerkiksi vammaisia, ei ole riittävästi huomioitu tekstissä. Toisaalta yhdensisältöistä tekstiä ei voi tarjota samaan tapaan erilaisissa tehtävissä ja missioissa toimiville. Paljon riippuukin siitä, miten hyvin käsikirjaa kyetään hyödyntämään operaatioihin lähtevien ja itse operaatioiden aikana tapahtuvassa koulutuksessa.

Kirjassa näkyy vahva kokemuksen jälki. Nordberg itse on toiminut useissa humanitaarisissa kenttäoperaatioissa ja palautetta kirjan tekovaiheessa on saatu juuri kentällä toimivilta asiantuntijoilta. Aiemmista vastaavista ohjekirjoista poiketen se ei sisällä laajaa katsausta kansainväliseen ihmisoikeuslakiin, vaan tarjoaa käytännön työkalustoa EU:n lipun alla toimiville poliiseille, tuomareille ja sotilaille.

Suomen pitkä ajan tavoite

Euroopan unioni on arvoyhteisö, jossa ihmisoikeuksilla, oikeusvaltiokehityksellä ja demokratialla on tärkeä rooli. Tämä koskee myös unionin kriisinhallintatoimintaa kolmansissa maissa. Ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen korosti, kuinka ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen kriisinhallintaan on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite muun muassa Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2006 sekä sisällytettäessä ihmisoikeuksia ensi kertaa EU:n operaatioon Acehissa.

Käsikirja on osa samaa, tuloksellista jatkumoa. Nykyisin kaikkiin noin pariinkymmeneen EU:n missioon ja operaatioon sisältyy ihmisoikeustoimintoja.

Ulkoministeriön kriisinhallinnan neuvonantajan Oskari Erosen mukaan Suomi antaa tuntuvaa apua EU:n missioiden ihmisoikeus- ja gender-osaamiseen. Esimerkkinä Eronen mainitsi Somalian operaation. Hän uskoi myös, että käsikirja on avuksi annettaessa siviili- ja sotilaskoulutusta Kuopiossa, Porissa ja Tuusulassa.

Sisäministeriön kriisinhallintakoulutuksen asiantuntija Antti Häikiö korosti tarvetta saada käsikirjan opit mukaan laajemminkin joukkojen koulutukseen ja arkipäivän työhön. Tällä hetkellä EU:n sisällä sovittu kahden tunnin ihmisoikeuskoulutusjakso operaatioihin lähteville ei Häikiön mukaan riitä alkuunkaan. Ongelmana on, että joukkojen koulutus on lähtökohtaisesti kunkin EU:n jäsenmaan vastuulla.

Konfliktia ei voi ymmärtää ilman ihmisoikeuksia

Georgian EUMM-missioista ulkoministeriöön palannut oikeusvaltioneuvonantaja Merja Lahtinen halusi liittää käsikirjan viestit kentällä olevien sekä paikallisen väestön arkipäivään. Konfliktien taustaa ei voi ymmärtää ilman ihmisoikeusnäkökulmaa. Väestön arkielämän ongelmat, kuten asuminen sekä veden ja ruuan saanti tai oikeus saada tietoa vallanpitäjien päätöksistä, liittyvät juuri ihmisoikeuksiin. Gender-kysymys ei koske konfliktialueilla vain naisia, vaan monet nuoret miehet joutuvat esimerkiksi vankina ollessaan raiskausten ja muun väkivallan kohteiksi.

Muista vastaavista käsikirjoista poiketen uusi tulokas tuo esiin myös tarpeen vahvistaa paikallisen väestön taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, esimerkiksi opetusta, asumista ja terveydenhuoltoa. Erosen mukaan kaikki missiot joutuvat tekemisiin asunto- ja maanomistuskysymysten kanssa.

Käsikirja on ulkoministeriön verkkosivuilla ja sitä lähetetään niin EU:n kriisinhallintatoimijoille kuin muillekin ihmisoikeuskysymyksistä kiinnostuneille vaikuttajille.

pdfHuman Rights and Crisis Management - A handbook for members of CSDP missions (PDF, 696 kt)

Lisätietoja: lähetystöneuvos Eira Parppei, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikkö, puh. 09 1605 5641
 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 2.1.2011


© Suomen suurlähetystö, Kairo | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot